torstai 14. huhtikuuta 2011

Unelma

Minulla on unelma. Se ei ole mikään mahdoton unelma. En toivo kasoittain rahaa, kunniaa tai mainetta. Minun unelmani on oma koti, jossa viihdyn. Sellainen paikka, jossa voin olla juuri sellainen kuin olen. Paikka jonne voin mennä piiloon pahaa maailmaa. Paikka jossa voin itkeä silloin kun itkettää ja nauraa silloin kun naurattaa. Paikka jossa voin viettää ikimuistoisia hetkiä perheeni ja ystävieni kanssa. Paikka joka odottaa minua jos päätän lähteä tutkimaan lisää maailmaa.
Minun unelmani on myös oma perhe ja se, että voimme elää yhdessä onnellista elämää. Se mitä onni kenellekin on, se riippuu jokaisesta itsestään. Minulle se on perhe, ystävät, koti ja terveys. Ja se, että saan nauttia läheisteni seurasta ja olla lähellä heitä.
Unelmani on myös oma puutarha. Puutarha, josta voin seurata vuodenaikojen vaihteluita ja oman käteni jälkeä. Unelmani on, että voin kasvattaa omat perunat, porkkanat, lantut, nauriit, tomaatit, yrtit, omenat, marjat... Olla mahdollisimman omavarainen.
Tiedän, että olen vain yksi pieni ihminen monien joukossa enkä pysty pelastamaan koko maailmaa, mutta haluan silti kantaa oman korteni kekoon. Vaikka se tuntuu joskus vain sanoilta, haluan uskoa että pienistä puroista todellakin syntyy iso virta. Unelmani on, että kaikki ymmärtäisivät tämän jonain päivänä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti